PERKKAAN HUOLTO OY - HISTORIA

Puheenvuoro Perkkaan Huolto Oy:n 40-vuotisjuhlassa 22.11.2012
Kari Teppola, Perkkaan Huollon asiakas vuodesta 1972 alkaen

Hyvät ystävät,

Perkkaa tunnetaan aina 1500-luvun puolivälistä asti ja se nivoutuu mielenkiintoisella tavalla kahden tilan - Albergan säteritilan ja Bergansin ratsutilan - historiaan. Nykyisiä perkkaalaisia edeltää siis ainakin 20 sukupolvea suomalaisia, joille asuinalueemme on ollut yhtä läheinen kuin meille.

Nykyisen Perkkaan historia alkaa vasta 1960-luvun lopulta. Silloin Helsingin kaupunki yritti saada mm. Bergansin maat itselleen alueliitoksella laajentaakseen kaupunkia ja rakentaakseen asuntoja maaltamuuton aiheuttamaan suureen asuntopulaan. Helsinki yritti siis samaa temppua, jossa se vuonna 2009 onnistui ottaessaan lainsäädännön avulla Sipoon lounaisosan itselleen.

Espoon vastatoimi Helsingin pyrkimyksille oli Perkkaan kaavoittaminen ja rakennuttaminen mahdollisimman nopeasti. Siihen tarjoutui oiva tilaisuus kun Suomen Siemens Oy osti Bergansin tilan vuonna 1970 ja teki aluerakentamissopimuksen Espoon kaupungin kanssa. Ensimmäinen kivitalo, Everstinkuja 5, valmistui Perkkaalle jo joulukuussa 1972.

Sen myötä Helsingin kiinnostus Perkkaaseen lopahti, sillä se halusi nimenomaan rakentamatonta maata. Valtioneuvoston olikin helppo päättää maaliskuussa 1973, että pääkaupunkiseudun kunnallista jaotusta ei ollut syytä muuttaa.

Perkkaan ensimmäisen vaiheen rakentaminen jaettiin silloisen tavan mukaan kahdelle suurelle aluerakentajalle nimittäin Helsingin Asuntokeskuskunta Hakalle ja Keskus-Sato Oy:lle. Edelleenkin alueen vanhat asukkaat puhuvat Saton taloista ja Hakan taloista.

Haka ja Sato olivat hyvin edistyksellisiä aluerakentajia monessa mielessä. Ne päättivät myös alueellisesta huoltoratkaisusta Perkkaalle. Sitä ennenhän vakiintunut tapa oli yhtiökohtaiset talonmiehet. Perkkaan Huolto Oy perustettiin 5.10.1972. Osakkaina olivat Keskus-Sato Oy, Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja Hakan Kiinteistöt Oy.

Jotta taloyhtiöt saatiin sidotuksi Perkkaan Huollon asiakkaiksi, rakentajat tekivät taloyhtiöiden nimissä huoltosopimukset Perkkaan Huollon kanssa jo ennen kuin osakkeet luovutettiin asukkaille. Sopimuksissa oli lisäksi pitkä irtisanomisehto.

Aluerakentajat omistivat Perkkaan Huollon alkuvaiheessa kokonaan. Osakkeet oli tarkoitus luovuttaa taloyhtiöille vuonna 1977 kun Perkkaan piti olla valmis. Taloyhtiöiden vaikuttamismahdollisuuksia varten oli perustettu neuvottelukunta, jossa kaikki huoltosopimuksen tehneet taloyhtiöt olivat edustettuina. Päätösvalta oli kuitenkin aluerakentajilla.

Perkkaan II-vaiheen rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Perkkaan Huollon osakkeiden luovutus lykkääntyi taloyhtiöiden sinnikkäästä pyrkimyksestä huolimatta aina vuoden 1983 loppuun asti. Vasta tällöin rakentajat luovuttivat 71 prosenttia osakekannasta taloyhtiöille. Loput osakkeet ne jättivät itselleen tulevia taloyhtiöitä varten. Olennaista ratkaisuissa oli taloyhtiöiden pääseminen Perkkaan Huollon enemmistöomistajiksi. Perusta hyvälle huoltoyhtiötoiminnalle oli luotu.

Myöhemmin Keskus-Satolle jääneet osakkeet siirtyivät Polar-rakennusyhtiöiden omistukseen. Helsingin Asuntokeskuskunta Hakan nimi oli muuttunut jo aiemmin Rakennuskunta Hakaksi ja viimevaiheessa Haka Oy:ksi. Loput huoltoyhtiön osakkeista saatiin Perkkaan Huollon haltuun vastikkeetta vasta vuosina 1999 ja 2002. Tämän jälkeen taloyhtiöt ovat omistaneet Perkkaan Huollon sataprosenttisesti.

Aivan uudenlaista potkua saatiin Perkkaan Huollon toimintaan 1980-luvun alussa, kun kolme Saton puolen taloyhtiötä havaitsi rakennuksissaan piilevän vian ja reklamoi siitä ennen 10-vuotisen takuuajan umpeutumista. Rakentaja ei ollut halukas korjaamaan vikaa. Niinpä taloyhtiöt korjauttivat viat itse ja sen jälkeen yhteisvoimin haastoivat rakentajan oikeuteen. Kiista voitettiin ja taloyhtiöt saivat tuntuvan korvauksen. Kun korjaustoimet oli jo rahoitettu normaalilla tavalla, jäi yhtiölle rahaa muuhun talojen ehostamiseen. Tässä vaiheessa taloyhtiöt toteuttivat talojen maalaamisen koordinoidusti siten, että luvat kaupungin julkisivulautakunnalta hankittiin yhdessä, maalaaminen toteutettiin ryhmähankkeena ja maalaustyön valvonta annettiin ulkopuoliselle valvojalle.

Oikeudenkäynnin valmistelussa ja maalaushankkeessa Perkkaan Huollolla oli merkittävä osuus. Jatkossa pidettiin normaalina, että isommat hankkeet koordinoidaan Perkkaan Huollon välityksellä. Kun Perkkaa paremmaksi -projekti sitten käynnistyi vuonna 1987 Kirsi ja Simo Mäkisen idean pohjalta, luonteva erillishankkeiden koordinointipaikka oli Perkkaan Huolto.

Perkkaan Huollon hallituksessa ovat istuneet lukuisat perkkaalaiset. Koskaan ei ole tarvinnut asiantuntemusta ja vastuunkantoa etsiä alueemme ulkopuolelta. Pitkäaikaisista ja ansiokkaista hallituksen puheenjohtajista mainittakoon Keskus-Satoa edustanut Pertti Saari sekä taloyhtiöitä edustaneet Pekka Lehto, Aarre Aaltonen, Pentti Ripatti ja Kari Eljos, joka edelleen johtaa huollon hallitusta. Aarre Aaltonen ehti olla hallituksen puheenjohtajana peräti 13 vuotta ja hallituksessakin kaiken kaikkiaan 22 vuotta. Kari Eljos kolkuttelee Arskan puheenjohtajaennätystä, sillä hänellä on puheenjohtajana menossa jo 10. vuosi.

Isännöitsijöitä Perkkaan Huollolla on ollut seitsemän. Erityisen hyvillä mielin muistelemme Sakari Suomalaista. Myös Tuula Haajaisen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. Heihin olemme voineet luottaa.

Tilintarkastajista haluan mainita erityisesti Pertti Hiltusen KHT, joka on jo pitkään nauttinut meidän osakkeenomistajien luottamusta tarkastaessaan sekä taloyhtiöiden että Perkkaan Huollon taloutta ja tilinpäätöksiä.

Olen puheenvuorossani keskittynyt Perkkaan Huollon historiaan. Yhden tulevaisuuteen liittyvän asian haluan kuitenkin nostaa esille.

Markkinoilla on yhä enemmän huoltoyhtiöitä, joissa omistus on yksityisissä käsissä erillään taloyhtiöistä. En sinänsä vastusta yksityistä omistusta, päinvastoin. Perkkaan Huoltoa havitteleville ostajille kannattaa kuitenkin vastata kielteisesti. Kun omistamamme huoltoyhtiön ei tarvitse maksaa osinkoa, saamme nauttia Espoon vastaavien kerrostalojen edullisimmasta hoitovastikkeesta. Lisäksi taloyhtiöiden itsensä omistama huoltoyhtiö sisältää paljon niitä positiivisia asioita, joita ennen edustivat talokohtaiset talonmiehet.

 Näillä sanoin onnittelen Perkkaan Huoltoa saavutetusta kunniakkaasta iästä ja toivotan yhtiölle, sen hallitukselle ja toimivalle johdolle sekä henkilöstölle mitä parhainta jatkoa tästä eteenpäin.